Toimintamalli häirintätapauksissa

Urheiluharrastuksen on oltava turvallista
Kaikilla on oikeus nauttia harrastuksesta ilman pelkoa

Jos koet epäasiallista käyttäytymistä tai toimintaa:

1. Valitus vastaanotetaan ja otetaan vakavasti

Ilmoita ensisijaisesti kokemastasi epäasiallisesta toiminnasta ryhmäsi/huollettavasi ryhmän valmentajalle tai työntekijälle. Vaihtoehtoisesti ilmoita asiasta toiminnanjohtajalle (Henna Salonvaara, 0449851139), jos koet valmentajan osalta epäasiallista toimintaa.
Kilpailutapahtumissa ilmoita epäasiallisesta toiminnasta kilpailun johtajalle tai toiminnanjohtajalle.
Jos koet epäasiallista toimintaa toiminnanjohtajan osalta, ilmoita tästä seuran puheenjohtajalle.

2. Päätetään kuka tapausta käsittelee

Ensisijaisesti seuran toiminnanjohtaja käsittelee tapaukset ja ryhmien mahdollisissa kiusaamistapauksissa ryhmän valmentaja. Jokaisessa tapauksessa huomioidaan ja varmistetaan käsittelijöiden puolueettomuus erikseen.

3. Arvioidaan rikos- ja lastensuojeluilmoituksen tarve

Arvioidaan yhdessä asiaankuuluvien tahojen kanssa, onko kyseessä laiton toiminta vai seurassa itse selvitettävä tapaus. Arvioinnissa voivat auttaa poliisi, rikosuhripäivystys (www.riku.fi) tai Et ole yksin- palvelu (www.etoleyksin.fi) kertomatta uhrin tai muiden asianosaisten nimiä.
Jos huoli herää alaikäisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, on perusteltua tehdä lastensuojeluilmoitus.

4. Osapuolten kuuleminen, kun ei ole syytä epäillä rikosta

Kaikilla osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Nämä kuulemiset kirjataan ylös, ja kuullut henkilöt saavat mahdollisuuden lukea heistä kirjatut tiedot kuulemisen jälkeen.
Osapuolia kuullaan luottamuksellisesti. Kun kuullaan alaikäisiä, täytyy vanhempia informoida, saada heiltä lupa, ja antaa heille mahdollisuus olla mukana kuulemisessa. Vanhempia informoidaan jälkikäteen, mistä on puhuttu, ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

5. Päätökset

Tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Kaikessa toiminnassa on ensisijaisena oltava lapsen tai nuoren etu. Toimenpiteet päätetään seuran sääntöjen mukaisesti.
Kurinpidollisista toimista vastaa seuran hallitus

6. Kirjallinen yhteenveto

Tehdään käsittelystä kirjallinen yhteenveto, ja päätetään, missä se säilytetään. Yhteenvetoon kirjataan toimenpiteet, kuulemiset ja tehdyt päätökset.

7. Tiedottaminen

Päätöksestä informoidaan asiaankuuluvia henkilöitä. Jos valitus tai huoli on tullut suoraan yksityishenkilöltä, esimerkiksi vanhemmalta tai urheilevalta nuorelta, kerrotaan hänelle valitusprosessin etenemisestä ja ratkaisuista perusteluineen. Jos valitus on tullut lajiliitosta, toimitetaan raportti selvityksestä lajiliitolle.

Väestöliiton Et ole yksin palvelu

Oikeus psyykkiseen koskemattomuuteen

Lapsilla ja nuorilla on oikeus kunnioittavaan kohteluun. Heitä ei saa vähätellä, haukkua, uhkailla tai nöyryyttää missään tilanteessa. Kenenkään ei tarvitse sietää rasistista tai syrjivää kielenkäyttöä.
Jokaisella on oikeus tulla tasapuolisesti huomioiduksi myös harjoituksissa.
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä ovat kiellettyjä.
Seksuaalista häirintää on esimerkiksi
epäasialliset seksuaalissävytteiset puheet, esimerkiksi vitsit, vartaloa tai intiimiä yksityiselämää koskevat seksuaaliväritteiset huomautukset tai kysymykset
seksuaaliseksi tarkoitetut vihjailevat eleet tai ilmeet
epäasialliset seksuaaliset sisällöt eri sosiaalisen median kanavissa, WhatsApp-, Snapchat- viestit, tekstiviestit, sähköpostit, puhelinsoitot
yhdyntää tai muita seksuaalisia tekoja koskevat ehdotukset tai vaatimukset
Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi
halventava puhe toisen sukupuolesta
toisen sukupuolen alentaminen
kiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Jokaisella on oikeus harrastaa rauhassa ilman pelkoa seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta häirinnästä. Jokaisella on oikeus ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla, ei ole oikeaa tapaa olla poika tai tyttö, kuten ei myöskään ole olemassa poikien tai tyttöjen lajeja. Jokaisella on oikeus myös määritellä itse oma sukupuolensa tai olla määrittelemättä sitä lainkaan.

Oikeus fyysiseen koskemattomuuteen

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta koskemattomuuteen, omiin rajoihin ja väkivallattomuuteen sukupuolesta, sukupuolen ilmaisusta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Nuorten maailmassa seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaa esimerkiksi epämukava koskettelu, viestittely, huutelu, epätasavertainen seurustelu ja seksuaaliväkivalta. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa siis sitä, että lapsi saa itse päättää, kuka hänen kehoonsa saa koskea. Kukaan ei saa koskea toiseen ilman lupaa.